Joskus myös Perämeren partisaanin on uskaltauduttava ulos suojaisasta kotilinnoituksesta. Kemingradin katukuva on täynnä värikkäitä persoonia, joten satunnaiset retket periferiassa aiheuttavat mieleenpainuvia kohtaamisia paikallisen väestön kanssa.
1. Ensimmäinen varsinainen, ja myös häkellyttävä, kohtaaminen sattui Linja-autoasemalla. En tuolloin vielä asunut Kemingradissa, vaan Torniossa. Odotin bussia, kun minua lähestyi vanha ja rähjäinen eukko. Puolet kurpan puheesta oli hämmentävää mölinää, mutta pääasia tuli kyllä ilmi mongerruksesta.
"Shinä siinä. Saattana. Sie näythät ihan selhaseltha venäläiseltä ameriikhan homolta. Olikho she shinä, joka murhas minun phojan. Tappo kualiaakshi puukholla..."
Asiaan kuuluvasti otin etäisyyttä ja pakenin paikalta. Pelokkaana.
Flow alkaa taas hiipua, joten vielä pari esimerkkiä.
Kaupassa vastaantulleita ihmisiä:
- Ystävällinen vanha setä, jolla oli paskat housussa
- Ei niin ystävällinen setä, jolla oli kalsarit (ei muuta vaatetta, nada)
Palataan asiaan seuraavalla kerralla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti